Osa 2: Tee oma leimaisin – Crave a stamp kit

Linkki ensimmäiseen osaan, jossa esittelen työvälineet sekä ensimmäisen leimaisinkaiverrukseni: https://visualmeri.blog/2020/08/09/osa-1-tee-oma-leimaisin-crave-a-stamp-kit/

Edellisestä kerrasta viisastuneena jätin leivinpaperit kaappiin ja piirsin hahmotelmani suoraan leimaisintyynyyn. Olin tämän jo hahmotellut etukäteen iPadilla ja Procreatella. Huomasin kylläkin, etten onnistunut kumittamaan 6B lyijykynällä tekemääni luonnosta joten tässäkin kohtaa piti olla itselleen armollinen ja lähteä etenemään siitä mistä oli alunperin aloittanut. Tämä opettaa tietynlaista kärsivällisyyttä ja auttaa epätäydellisyyden hyväksymisessä, se mikä on jo aloitettu tulee jäämään myös lopputulokseen. Kaiverrettavia leimaisintyynyjäkin on niin rajallinen määrä ettei auta muu kuin tsempata! Ottaa kyllä henkisesti koville!

Olin myös oppinut vähän terän käyttöä edellisestä kerrasta ja koin nyt helpommaksi käännellä itse leimaisintyynyä terän sijaan, kaiverruksen jälki oli huomattavasti soljuvampaa. Hahmoitin myös paremmin kaiverrusjälkeni ja pystyin ajattelemaan selkeämmin mitkä kohdat tulivat näkyviin leimaisimeen. Yllättävän vaikeaa ajatella mitkä kohdat tulisi jättää koholle! 

Oli H-hetki. Toinen ikinä kaivertamani leimaisin painui mustetyynyn kautta paperiin ja lopputulos oli IHANA. Olen todella tyytyväinen. Osasin asettaa tälle leimaisimelle realistiset odotukset, koska tiesin mihin pystyin näillä välineillä ensimmäisestä kerrasta viisastuneena. Suosittelen luonnoksen piirtämistä paksulla lyijykynällä tai tussilla, koska ainakin aloittelijana on melko mahdotonta saada jäljestä kovin tarkkaa tai yksityiskohtaista. Paksumpi viiva luonnoksessa tarjoaa tilaa kaiverrukselle ja lopputulos tulee näyttämään todennäköisesti siltä miltä oli alunperin tarkoituskin. Unohda siis tässä kohtaa liian pienet tekstit, tarkat logot tai muut tasapaksut viivat ja lähde rohkeasti kokeilemaan rosoisempaa lopputulosta. Itse ainakin olen todella positiivisesti yllättynyt ja uskon tästä nauttivan kaikki taitotasosta riippumatta. 

Näitä ihania leimoja tulette jatkossa näkemään tilauksianne koristamassa!

Osa 1: Tee oma leimaisin – Crave a stamp kit

Olen seurannut sosiaalisessa mediassa eri taidealan yrittäjiä ja törmäsin leimaisimien tekijöihin. Pidin todella paljon millainen kädenjälki itse kaiverrettuihin leimaisimiin tulee ja päätin kokeilla itsekin. Halusin itse tehdä leimaisimia omaan käyttöön ja värittämään asiakkaille lähetettäviä paketteja sekä kirjeitä. Leimaisimia voi käyttää myös omissa postikorteissa, kalenterissa, lahjoissa, leikekirjoissa ja vaikka luonnoskirjan tyhjiä kohtia täyttämässä.

Tilaamaani pakkaukseen (Essdee – Crave a stamp kit) kuuluu

  • Mustetyyny
  • Kaksi kaiverrusterää isompaan tai tarkempaan työskentelyyn
  • Kahva terille
  • Viisi leimasinpohjaa (2 kpl 3,7cm x 7,2cm ja 3 kpl 4,7cm x 5,7cm)
  • Pieni pehmustetyyny paperin alle helpottamaan leimaamista
  • Muutama malli ja englanninkieliset ohjeet

Olin suunnitellut jo etukäteen päässäni muutamia leimaisinmalleja Procreaten avulla ja päätin yrittää jäljentää teoksiani leivinpaperille jonka hinkkaamalla siirtäisin leimaisinpohjaan. Onneksi muistin peruskoulun askartelutunneilta viisastuneena, että nämä täytyy piirtää leimaisimeen peilikuvana. 

Huomasin jo heti alkuunsa, että on täysin turhaa yrittää näillä välineillä sekä tällä kokemuksella tehdä näin pientä tekstiä leimaisimeen. Kaiversin sen suosiolla pois vaikka alkuperäinen ideani nyt kärsi pahasti – otetaan harjoittelun kannalta. Kaipasin kieltämättä pakettiin muutamia lisäteriä, mutta näilläkin tämä onnistuu ihan hyvin. Kaiversin vahingossa liian syvään, liian töksäyttelevästi ja oman luonnokseni päältä. Harjoittelua tämä vaatii ja vaikeinta oli muistaa kääntää leimaisinta eikä terää kaivertaessa. Oli myös joskus vaikea hahmottaa mistä kohtaa terä aloittaa kaiverruksen ja mihin kohtaan kaivertaminen tulisi lopettaa ettei menisi ihan ylipitkäksi urat. 

Leimaisimen valmistuttua en ollut tyytyväinen kaiverrukseeni, mutta kun sen painoin ensimmäisiä kertoja paperiin mieleni muuttui. Omat toiveeni lopputuloksesta kaatuivat taidon ja tekniikan puutteeseen, mutta silti toivomani kädenjälki syntyi lopputulokseen todella kauniisti. Vaikka viivat eivät olekaan tasaiset ja suorat, niin leimasta tuli silti mielestäni todella kaunis. Ensin en meinannut saada väriä mustetyynystä, mutta kun laitoin mukana tulleen pehmustetyynyn paperin alle, rupesi väriä tulemaan paljon tasaisemmin. 

Lopputulemana sanoisin, ettei kannata olla tässäkään asiassa itseään kohtaan liian vaativa vaan antaa itselleen tilaa harjoitella kaivertamista. Kaikista vaikeinta tässä oli peruskoulukaivertajalle omien vaatimuksien höllääminen. Muista nauttia käsillä tekemisestä, koska lopputulos voi olla loppujen lopuksi parempi kuin osasit ajatellakaan.